Ajoitus Veli-Petteri Valkamon haastattelulle ei olisi voinut olla ajankohtaisempi. Valkamo oli myöhään edellisenä yönä saapunut kotimaahan, Helsinkiin ja takaisin puolustusministeriöön Stuttgartista, jossa suomalaiset allekirjoittivat tärkeän dokumentin: Suomen ja Yhdysvaltojen välisen DCA-puolustusyhteistyösopimuksen ensimmäisen täytäntöönpanoasiakirjan. Se käsitteli DCA-sopimuksen mukaista infrastruktuurin rakentamista ja sen rahoituksen mekanismeja.

Valkamo on puolustusministeriön vanhempi osastoesiupseeri, sotilasarvoltaan kommodori. Pitkän linjan ja monien merkittävien johtotehtävien meriupseeri toimi ennen puolustusministeriöön siirtymistä kansallisena vanhimpana Naton toisessa strategisessa johtoportaassa ACT:ssä (Allied Command Transformation)

Valkamon komennuspaikka oli Norfolk, jossa sijaitsee kahden Nato-johtoportaan lisäksi myös maailman suurin laivastotukikohta.

Valkamon tehtäväksi Nato-jäsenyysneuvotteluissa tuli toimia yhteyshenkilönä ja koordinaattorina sekä puolustusministeriön että pääesikunnan suuntaan.

– Valmistelimme kymmenessä kuukaudessa Nato-jäsenyysneuvottelut, mikä on Naton historian kaikkien aikojen nopein jäsenyysprosessi. Virkaurani hienoin päivä koitti 4.4.2023, kun Suomen lippu nousi yhdessä muiden Naton lippulinnan lippujen joukkoon, Valkamo kertaa historiallisesti painavaa prosessia.

– Se näky meni tunteisiin myös, täytyy tunnustaa.

VALKAMON työ upseerina ja pitkä virkaura olivat vaihtumassa Yhdysvaltain komennuksen jälkeen eläkevuosiin.

Toisin kävi. Valkamolle tarjottiin mahdollisuutta mennä puolustusministeriöön toteuttamaan DCA-sopimuksen poikkihallinnollista toimeenpanoa: sitä, miten sopimusta toteutetaan eri ministeriöiden vastuualueilla. DCA-sopimuksen täytäntöönpanon edistämiseksi työskentelee Suomessa yli 80 henkeä eri ministeriöissä ja keskusvirastoissa.

– Käynnistämme kuluvan syksyn aikana myös kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisen, niin ikään poikkihallinnollisesti.

Valkamon tarkennukset paljastavat, että ensi alkuun harmaalta byrokratialta kuulostava työ sisältää monia maan turvallisuuden ja puolustamisen kannalta tärkeitä värisävyjä ja vivahteita.

– Varsinkin tässä maailmantilanteessa – vaikka meillä jo on olemassa päivitetty yhteiskunnan turvallisuusstrategia ja lakisääteiset tehtävät siitä, miten eri ministeriöt niitä toteuttavat ja toimeenpanevat – haluamme tarkentaa kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamista yhdessä muiden hallinnonalojen kanssa.

– Siinä työssä keskeinen kysymys kuuluu, miten yhteiskunnan tukea suunnataan mahdollisessa kriisitilanteessa puolustusvoimien päätehtävän toteuttamiseen.

VALKAMO kuvaa itseään tavoitteelliseksi, ryhmätöissä viihtyväksi pragmaatikoksi. Hän varttui Upinniemen varuskunnassa, jossa meriupseeri-isä palveli.

– Minulla on mereen ja meripartiotoimintaan iso rakkaus. Varuskunnassa asumisesta on hyvät muistot. Siihen aikaan siellä asui yli 50 upseeriperhettä. Leikittiin villejä leikkejä, joissa ei käytetty turvaistumia ja kypäriä. Pudottiin puista ja kasvettiin, Valkamo muistelee hymyssä suin lapsuuttaan, jonka yleiset askelmerkit lapsuusvuosiaan 1970-luvulla viettänyt helposti saattaa hyvin muistaa ja tunnistaa.

Varusmiesajan Valkamo palveli merivoimien jalkaväkilinjalla. Varusmiesajan jälkeen vuorossa olivat upseerin uraan tähtäävät opinnot Kadettikoulussa merisotalinjalla.

Muutamaa viikkoa ennen valmistumista upseeriksi Valkamo aloitti sukeltajakurssin raivaajasukeltajalinjalla.

– Kurssilla yhdessä tekeminen varusmiesten kanssa ja itsensä voittaminen yhdessä loivat luottamuksen ja ryhmähengen. Veden alla et ollut koskaan yksin, vaan veden pinnan päällä oli aina joku, johon luotit, Valkamo kuvaa.

– Yhdessä vaikeuksien voittaminen, ryhmähenki ja vaikeudet jättivät minulle tiimipelaajan rooli, jota olen myöhemmissä töissäni jatkanut. Peruspositiivisena lasini on aina ollut puoliksi täysi ja on sitä edelleen.

TURVALLISUUS- ja puolustusyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa koskeva DCA-valtiosopimus mahdollistaa Yhdysvaltojen joukkojen läsnäolon ja harjoittelun Suomessa sekä puolustusmateriaalin sijoittamisen. Nämä ovat Valkamon mukaan DCA-sopimuksen kolme yleistä kulmakiveä.

– Parhaillaan työstetään järjestelyasiakirjoja viidestä asiakokonaisuudesta, joita ovat turvallisuus, verotus, maahantulo ja poistuminen, tullit ja maahantuonti sekä rikosoikeudellinen tuomiovalta.

– Meidän tulee luoda mekanismit esimerkiksi esteettömälle ja sujuvalle maahantulolle: kuinka kulku järjestetään ja minkälaiset kulkukortit joukoilla tulee olla, mihin puolestaan tarvitaan passeja ja minkälaisia verovapautuksia annamme Yhdysvaltojen joukoille ja heidän perheenjäsenilleen, mutta myös Yhdysvaltojen käyttämille alihankkijoille.

Stuttgartissa vasta allekirjoitettu in­frastruktuurin ja rakentamisen ensimmäinen järjestelyasiakirja täydentää Valkamon mukaan DCA-puolustusyhteistyön alkuvaiheen toimeenpanoa.

– Käytännössä järjestelyasiakirja koskee sitä, mitä rakennetaan, minne voidaan rakentaa, millä tavalla infrastruktuurin rakentamisen toimeenpano ja rahoitusmekanismit järjestetään. Mitä ja miten Yhdysvallat aikoo rakentaa ja mitä rahoitusmekanismeja he siihen käyttävät.

Veli-Petteri Valkamo.

ASIAKIRJOISSA tarkennetaan myös toimintaa ns. AFA-alueilla (agreed areas and facilities) eli alueista ja tiloista, joille Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistyö ja yhteinen toiminta ensisijaisesti keskittyy. AFA-alueita on yhteensä 15 erillistä aluetta.

– AFA-alueissa on esimerkiksi satamia, lentokenttiä, varuskuntia, joissa on majoitustiloja ja erillisrakennuksia kuten toimisto- tai huoltotiloja, sekä varastoja ja varastokenttiä, joissa on myös mahdollisuus kaluston huoltoon, Valkamo havainnollistaa.

– Tiedämme mitä muihin DCA-sopimusten Nato-maihin on tehty ja suunnitellaan. Samantyyppisiä kokonaisuuksia tulee tännekin. Kuinka paljon, se on auki toistaiseksi. Pikku hiljaa suunnitelmat lähtevät kuitenkin tästä aukeamaan.

Turvallisuuspoliittisten kysymysten yhteyksissä jo pitkään käytetty käsite, pohjoinen ulottuvuus, muuttuu kirjaimellisesti todeksi DCA-sopimuksessa ja sen täytäntöönpanossa. Suuressa DCA-kuvassa painottuu Pohjois-Suomen merkitys suunnitelmissa ja käytännön tason toimissa.

– Meillä on ensimmäinen iso suunnitelma Rovaniemen osalta käynnistymässä. Sitä ryhdymme suunnittelemaan nyt tarkemmin. Rovaniemestä on toistaiseksi vasta aihio olemassa, mitä sinne Yhdysvaltojen osalta halutaan.

VALKAMO sanoo, että Rovaniemen alueen suunnitelmissa on monella tapaa kyse DCA-sopimuksen mahdollistamista asioista.

Noin viikkoa ennen Valkamon haastattelua Yhdysvaltojen korkea-arvoinen delegaatio kiersi joitakin Pohjois-Suomen AFA-alueita.

– He tutustuivat pohjoisen alueisiin tulevien hankkeiden logistiikan ja logististen järjestelyiden näkökulmasta. Pohjois-Suomessa tiestöä on vähän ja siellä liikkuu enemmän poroja kuin ihmisiä. Suurten joukkojen liikuttelu, materiaalin kuljettaminen ja varastointi ovat kaikki erityisen haastavia toimintoja.

AFA-alueista osa on yhteiskäyttöalueita, mutta:

– Sopimus mahdollistaa myös alueiden sisällä yksinoikeudellisia alueita, jotka ovat vain Yhdysvaltojen käyttöön. Sellainen voi olla esimerkiksi jokin yksittäinen kassakaappi, toimisto tai varasto, jossa käsitellään heidän turvaluokitteluja asioitaan. Nämä ovat kuitenkin vasta vuosien kuluessa toimeenpantavia kokonaisuuksia.

Yhdysvaltojen armeijan pysyviä rau­han­ajan joukkoja ei tule Suomeen näillä näkymin.

– Toisin kuin Baltiassa Suomeen ei toistaiseksi ole suunnitteilla Yhdysvaltojen joukkojen pysyvää läsnäoloa.

SUOMESSA parhaillaan olevat Yhdysvaltojen sotilaat harjoittelevat Uudenmaan prikaatissa, vastaavasti Karjalan prikaatissa he toimivat kouluttajina amerikkalaisen kaluston käyttöön. Määrällisesti puhutaan kymmenistä sotilaista.

– Kun syksyllä aloitetaan maa-, meri- ja ilmavoimien laajamittainen harjoitustoiminta, voi Yhdysvaltojen joukkojen koko hetkellisesti olla satojakin henkilöitä. Se liittyy kuitenkin omaan harjoitustoimintaamme, jota toteutamme muutenkin, Valkamo kertoo.

Nykyisten suunnitelmien mukaan Yhdysvaltojen joukkoja saattaa tulevina vuosina olla Suomessa muutamia kuukausia kerrallaan.
– Se olisi muutaman kuukauden rotatointiperusteista läsnäoloa, mutta ei edelleenkään pysyvää.

DCA-sopimus ja sen kaikki järjestelyasiakirjat ovat julkisia. Salassa pidettäviä kohtia voivat kuitenkin turvallisuussyistä olla puolustusvoimien strategisen tai käytännön tason toimeenpanon yksityiskohtiin liittyvät seikat ja suunni­telmat.

VALKAMON mukaan DCA-sopimus merkitsee Suomen ja Yhdysvaltojen liittolaisuuden syventämistä.

– Sopimus on jatkumoa Suomen pitkän linjan monivuotiselle yhteistyölle ja -toiminnalle jo 1990-luvulta, mutta laajemmin vuodesta 2016 alkaen. Sopimus syventää yhteistyötä ja liittolaisuussuhdetta Yhdysvaltoihin.

Valkamo korostaa sitä, että DCA-sopimukselle on laaja parlamentaarinen hyväksyntä ja tuki.

– Sopimukselle on sekä oikeudelliset että parlamentaariset puitteet kunnossa. Kyseessä on valtiotason sopimus, joten DCA-sopimus on myös eduskunnan hyväksymä. Sekä Nato-jäsenyyden että DCA-sopimuksen toimeenpanolle kannatus oli vahva ja selvä eduskunnassa.

Valkamo toteaa, että DCA-sopimus ”luo myös edellytykset yhteistyön tiivistämiseen”, jos tilanne niin vaatii. Siis:

– Tarvittaessa Yhdysvaltojen joukkoja tulee Suomeen lisää. Jos turvallisuustilanne niin edellyttää.

MAALLIKKOA pohdituttaa kuitenkin vielä pari erityistä kysymystä, joiden vastaajaksi Valkamo on työtaustojensa ja nykyisenkin roolinsa takia erityisen hyvä.

Miksi Suomen kannatti sopia Yhdysvaltojen kanssa erillinen DCA-sopimus, vaikka Suomi oli jo liittynyt Natoon? Mitä lisäarvoa DCA-sopimus tuo?

Valkamo toteaa, että yksi peruste DCA-sopimukselle liittyy pohjoismaiseen yhteistyöhön ja pohjoiseen ulottuvuuteen Naton sisällä. Ruotsi ja Tanska ovat lähes samaan aikaan Suomen tavoin solmineet DCA-sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa. Norja puolestaan on vastikään päivittänyt omaa vanhaa DCA-sopimustaan.

Neljän Natoon kuuluvan Pohjoismaan DCA-sopimukset harmonisoivat ja joustavoittavat osaltaan joukkojen yhteistoimintaa, kaluston liikkumista ja logistisia ratkaisuja, tarvittaessa myös yli pohjoismaisten valtiorajojen.

Valkamon mukaan DCA-sopimus ja Nato-jäsenyys ovat Suomen kannalta yhdessä enemmän kuin yksinomaan jäsenyys Natossa.

– DCA-sopimus täydentää ja antaa Nato-jäsenyydelle merkittävää lisäarvoa. DCA-sopimus ja Nato-jäsenyys muodostavat yhdessä tuntuvan sotilaallisen pidäkkeen ja puolustuksen.

Vieläkin on tarkenneltava. Nato-jäsenyys merkitsee sinänsä jo isoa sotilaallista pidäkettä. DCA-sopimuksen mahdollistama Yhdysvaltojen joukkojen läsnäolo ja kahdenvälinen puolustusyhteistyö antavat kuitenkin yhdessä Nato-jäsenyyden kanssa Suomelle pelkkää Nato-jäsenyyttä enemmän sotilaallista pidäkettä ja turvaa. Niinkö?

– Juuri näin. Tuo kuvaa asiaa konkreettisesti, Valkamo toteaa.