Kirvesniemellä ei ollut vastaehdokkaita. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtajana vuodesta 2013 toiminut Antti Palola ei enää asettunut ehdolle.

Kirvesniemi siirtyy puheenjohtajan paikalle Tehyn toiminnanjohtajan tehtävästä, jossa hän on toiminut lähes yhdeksän vuotta. Aiemmin hän on toiminut järjestön edunvalvontajohtajana. Ennen Tehyä hän työskenteli ammattiliitto Prossa 15 vuotta lakimiehenä, lakiasiainpäällikkönä ja palvelusektorin johtajana.

Linjapuheessaan Kirvesniemi toivoi nykyistä parempaa yhteistyötä palkansaajien ja työnantajien keskusjärjestöjen välille.

Elinkeinoelämän keskusliitton tulevalle toimitusjohtajalle Minna Helteelle Kirvesniemi esitti pyynnön.

– Toivon, että voimme lähteä uudelle, yhteistyötä rakentavalle tielle. Tarvitsemme Suomen työmarkkinoille yhdessä sovitun työmarkkinamallin ja mahdollisuuden aitoihin neuvotteluihin. Emme mallia, jonka ovat päättäneet yksin Suomen hallitus ja EK, ja joka ei selvästikään toimi.

– Paremmalla yhteistyöllä on mahdollista löytää tasapainoinen näkemys suomalaisesta mallista ja elvyttää kolmikantainen lainsäädäntötyö, joka tämän hallituksen aikana on lyöty kanveesiin.

STTK:N ydintehtäväksi nyt ja tulevaisuudessa Kirvesniemi kiteytti ihmisille paremman elämän tekemisen. Se tarkoittaa, että niin työelämässä kuin yhteiskunnassakin on lisättävä tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta.

– STTK on valmis tekemään hartiavoimin töitä hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi. Mutta meille ei kelpaa Suomen nykyisen hallituksen linja, jossa talkoisiin velvoitetaan vain palkansaajia ja heikompiosaisia.

Palkkatasa-arvon edistämiseen Kirvesniemi haluaa lisää konkretiaa. Kun naisen euro on edelleen vain reilut 84 senttiä, tätä kehitystä ei Kirvesniemen mukaan voi kukaan kehua eikä kiittää.

– Palkkatasa-arvo ei tule toteutumaan edes lapsiemme lapsille, jos vauhti ei kasva. STTK edellyttää – ja jatkossa myös itse esittää – entistä enemmän konkreettisia toimenpiteitä palkkatasa-arvon ja työmarkkinoiden tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Hän muistutti ammattiyhdistysliikkeen tehtävästä puolustaa oikeusvaltiota. Se tarkoittaa, että julkinen valta toimii lainsäädännön rajoissa demokratiaa ja perusoikeuksia kunnioittaen.

– Tässä ajassa vastakkainasettelu on voimistunut. Se ilmenee vähättelynä, syrjintänä, loukkaavana puheena ja tekoina, jotka kohdistuvat ihmisen rotuun, kansalaisuuteen, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilökohtaiseen ominaisuuteen, hän sanoi.

– Ajallemme tuntuu olevan täysin hyväksyttyä jakaa ihmisiä meihin ja muihin. Eikä vastakkainasettelu ole vain Suomen ongelma, sillä vastaava kehitys näkyy niin Euroopassa kuin valtameren takanakin. Tällainen kehitys täytyy pysäyttää.

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 11.30.