Kasvua ei synny ilman osaajia, eikä osaaminen muutu kasvuksi ilman toimivaa koulutus-, TKI- ja työelämäpolitiikkaa, liitto linjaa tavoitteissaan. Puheenjohtaja Samu Salo muistuttaa, että osaamisella on suurin vaikutus tuottavuuteen ja siksi siihen pitää panostaa.

– Tarvitsemme jonkinlaisen jatkuvan oppimisen strategian – yli vaalikausien menevän ajattelun siitä, kuinka osaamisen kehittämistä hoidetaan tässä maassa, hän sanoo.

Salon mukaan ”kaikenlaisesta hankehumpasta” pitäisi päästä eroon, koska hankkeisiin perustuva pirstaleinen järjestelmä ei tarjoa työntekijöille eikä työnantajille ennustettavaa, pitkäjänteistä tapaa kehittää osaamista työuran aikana.

Jatkuvan oppimisen strategiassa pitäisi Salon mukaan olla työnantajille kovemmat velvoitteet laatia henkilöstölle osaamiskartoitukset ja koulutussuunnitelmat.

Tärkeää olisi myös kyetä ennakoimaan, millaista koulutusta tarvitaan. Tähän Insinööriliitto ottaisi avuksi tekoälypohjaisen työkalun.

– Olemme jo pitkään ajaneet ajatusta, että tekoäly imuroi kaikki julkisesti saatavilla olevat tiedot suomalaisista työpaikoista ja tekisi siitä analyysin, miten suomalainen työelämä kehittyy ja mihin suuntaan koulutusta pitäisi viedä, Salo kertoo.

– Tekoälylle syötettäisiin myös tiedot koulutuksen sisällöistä toisen asteen koulutuksesta lähtien. Tekoäly pystyisi vertaamaan koulutuksen sisältöjä ja markkinoilla esiintyvää työvoiman tarvetta ja tekemään koulutussisältöihin muutosehdotuksia, jotta ne vastaisivat nykyistä paremmin työelämän tarpeisiin, hän jatkaa.

Insinööriliitto esittää myös, että jatkuva oppiminen kytketään osaksi yritysten strategista kehittämistä ja TKI-toimintaa asettamalla henkilöstön koulutussuunnitelma TKI-rahoituksen ehdoksi.

INSINÖÖRILIITTO tähtää tavoitteissaan myös työelämän parantamiseen kiinnittämällä huomiota erityisesti työn kuormituksen hallintaan. Samu Salo huomauttaa, että tuottavuuskin paranee, kun kuormitukseen puututaan.

– Työuupumus tulisi saada lainsäädäntöön siten, että olisi itsenäinen diagnoosi. Diagnoosin perusteella voisi saada palkallista sairaslomaa. Tarvitaan myös huomattavasti tarkempaa määrittelyä siihen, mikä on työuupumusta, jotta työnantajilla olisi mahdollisuus miettiä, miten he sitä tosiasiallisesti ehkäisevät.

Työssä jaksamiseen liittyy myös etä- ja hybridityön sääntely siten, että lainsäädännössä huomioitaisiin työaika, työturvallisuus, vakuutusturva ja työnantajan vastuut. Insinööriliiton mielestä työturvallisuuslakiin pitäisi lisätä työnantajan velvollisuus arvioida etätyöhön liittyvää fyysistä ja psykososiaalista kuormitusta.

– Etätyö tuli meille isosti pakon sanelemana korona-aikaan, mutta kun se nyt on tullut jäädäkseen, olisi tärkeää, että myös lainsäädäntöä kehitetään.

Insinööriliitto haluaa, että työaikalakiin kirjataan työntekijän oikeus olla tavoittamattomissa työajan ulkopuolella. Liitto muistuttaa, että useissa EU-maissa, kuten Ranskassa, Belgiassa ja Espanjassa ”right to disconnect” on kirjattu lakiin.

Insinööriliiton vaalitavoitteiden listalta löytyy myös sovittelujärjestelmän ja työriitalain uudistaminen. Siihen sisältyy muun muassa valtakunnansovittelijan resurssien parantaminen – toimistoon tarvitaan lisää päätoimisia sovittelijoita. Lisäksi sovittelijan toimiston yhteyteen pitää Insinööriliiton mielestä perustaa puolueeton talousyksikkö, joka tuottaa riippumatonta talous-, palkka- ja ansiokehitystietoa sovittelun ja neuvottelujen tueksi.

Työntekijöiden asemaa pitäisi liiton mielestä parantaa säätämällä ammattiliitoille kanneoikeus. Työpaikkojen riitatilanteissa tulkintaetuoikeus pitäisi liiton mielestä olla työntekijöillä työnantajan asemesta.

SAMU SALO toivoo, että jo nykyinen hallitus tarttuisi Insinööriliiton avaukseen irtisanomissuojan selkeyttämisestä. Jos henkilöperusteinen irtisanominen riitautetaan, on työnantajan tällä hetkellä mahdollista täydentää irtisanomisen syiden listaa rajoittamattomasti jälkikäteen, ja käräjille pääsy saattaa kestä parikin vuotta.

– Meidän tavoitteemme on, että tähän tulisi sellainen muutos, että työnantajan täytyy irtisanomishetkellä kertoa työntekijälle kirjallisesti kaikki irtisanomisen perusteet ja vain niitä voidaan sitten mahdollisessa riitatilanteessa myöhemmin käyttää, Salo sanoo.

– Tämä ei onneksi koske kovin isoa määrää ihmisiä, mutta heidän lainsuojansa kannalta se on todella tärkeä asia.

Salo poimii Insinööriliiton 17-sivuisesta vaalitavoitteiden listasta esiin myös työllistymisvapaan kehittämisen.

Nykyisin muutosneuvotteluissa irtisanottavalla työntekijällä on oikeus palkalliseen työllistymisvapaaseen irtisanomisaikanaan. Se on kuitenkin rajattu ja sidoksissa irtisanomisaikaan. Käytännössä työnhakuun ja työvoimapalveluiden piiriin päästään vasta varsinaisen työttömyyden alettua. Tämän Insinööriliitto haluaa muuttaa.

Insinööriliiton mielestä työllistymisvapaa pitäisi antaa kaikille irtisanottaville riippumatta siitä, onko irtisanominen tapahtunut tuotannollisin ja taloudellisin syin muutosneuvotteluissa tai henkilöperusteisesti. Tällä hetkellä osassa työpaikkoja työvelvoite päättyy heti irtisanomisen jälkeen, mutta toisissa velvoite jatkuu irtisanomisajan loppuun asti.

– Meillä on sellainen ajatus, että työnantajalla olisi oikeus käyttää ihmisen palveluksia 14 vuorokautta riippumatta irtisanomisajan pituudesta. 15. päivänä ihmisen tulee ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Palvelut käynnistettäisiin jo irtisanomisajalla, jolloin sinulla olisi sata prosenttia ajasta käytettävissä uuden työn hakemiseen, Samu Salo kuvailee.

Insinööriliiton arvion mukaan työttömyys lyhenisi keskimäärin kymmenen viikkoa ja julkisen sektorin rahoja säästyisi 200-300 miljoonaa euroa. Salon mukaan tarkkoja lukuja ei ole saatavilla, joten arvion taustalla on liiton omiin tietoihin perustuva ”hihavakio” siitä, miten työvelvote eri aloilla toteutuu.

– Voi olla, että tämä ei toimisi niin hyvin nyt, kun on huonot ajat, mutta erityisesti hyvinä aikoina tällä olisi merkittävä vaikutus. Toki ymmärrämme, että tässä olisi maksumiehenä irtisanovat työnantajat, mutta toisaalta se pakottaisi työnantajan myös miettimään paljon nykyistä tarkemmin, että milloin työ aidosti loppuu – milloin työnantaja voi luopua työntekijästä.