Vastaus on sinänsä yksinkertainen mutta prosessina tekninen. Lyhyesti ilmaistuna asian voi tiivistää niin, että Suomessa presidentti päättää myös valtion tunnustamisesta mutta valtio­neuvoston ratkaisuehdotuksesta.

Valtioneuvosto on käytännössä yhtä kuin maan kulloinenkin hallitus.

Jos siis Suomi päättäisi tunnustaa esimerkiksi Palestiinan valtion ja ratkaisusta olisi maan ylimmässä poliittisessa johdossa yksimielisyys, ratkaisu voisi syntyä nopeastikin, ainakin teoriassa.

”Presidentti tekee kaikki merkittävät ulkopoliittiset ratkaisunsa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Valtioneuvosto vastaa ulkopoliittisten ratkaisujen ja linjanvetojen valmistelusta. Presidentti tekee päätökset ulkopolitiikan alaan kuuluvissa kysymyksissä valtio­neuvoston ratkaisuehdotuksesta.”

”Presidentti päättää valtioneuvostossa muun muassa valtion tunnustamisesta, diplomaatti­suhteiden solmimisesta tai katkaisemisesta, diplomaattisista edustustoista, jäsenyydestä kansainvälisessä järjestössä, valtuuskuntien asettamisesta merkittäviin kansainvälisiin neuvotteluihin sekä pääsääntöisesti kansainvälisten velvoitteiden allekirjoittamisesta ja niihin sitoutumisesta.”

DEMOKRAATTI kysyi asiasta myös ulkoministeriöstä ja sai vastauksen ministeriön viestinnästä.

– Suomen kansallisessa menettelyssä valtion tunnustamisesta päättää perustuslain 93 §:n 1 momentin nojalla tasavallan presidentti valtioneuvoston yleisistunnon ratkaisuehdotuksesta. Ennen tasavallan presidentille esittelyä asiaa voidaan käsitellä valmistelevasti TP-UTVA:ssa.

TP-UTVA on hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta.

– Kansallinen päätös valtion tunnustamisesta on tehtävä ennen kansainvälistä tunnustamisaktia. Asian esittelemisestä valtioneuvoston yleisistunnolle ja edelleen tasavallan presidentille vastaa ulkoministeriön asianomainen alueosasto, UM:stä vastataan.

Ministeriöstä kerrotaan myös, että eduskunta osallistuu asian käsittelyyn perustuslain 97 pykälän nojalla. Pykälässä kuvataan eduskunnan tietojensaantioikeutta kansainvälisissä asioissa.

Demokraatti kysyi ulkoministeriöstä myös, edellyttääkö päätöksen tekeminen koko ulkopoliittisen johdon yksimielisyyttä sekä tehdäänkö valtion tunnustamisessa päätös tapauskohtaisesti vai edellyttääkö tunnustaminen joidenkin tiettyjen kriteerien täyttymistä.

Näihin kysymyksiin ulkoministeriö ei aluksi vastannut. Pari tuntia jutun julkaisun jälkeen ministeriö kuitenkin täydensi vastaustaan.

– Valtion tunnustaminen on poliittinen toimi, mutta vähintäänkin edellytetään, että tunnustettavalla valtiolla on alue, väestö, tehokas hallinto ja kyky muodostaa kansainvälisiä suhteita. Lisäksi voidaan asettaa muita kriteereitä. EY:n puitesäännöt vuodelta 1991 korostivat tarvetta olemassa olevien rajojen ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamiseen sekä sitoutumista oikeusvaltioon ja demokratiaan.

Entinen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoi jo vuosi sitten kääntyneensä kannattamaan Palestiinan valtion tunnustamista.

– Aiemmin kantani oli, että on tärkeää, että maan rajat ovat vakiintuneet ja että maalla on toimiva hallinto. Nämä ehdot eivät täyty, mutta palestiinalaiset jäävät nyt kovasti alakynteen, kun he eivät voi puolustaa itseään kansainvälisissä elimissä, Haavisto sanoi Helsingin Sanomissa.

SUOMI on viimeksi tunnustanut Itä-Timorin 2002, Kosovon 2008 ja Etelä-Sudanin 2011. Suomen ja Etelä-Sudanin välisten diplomaattisuhteiden solmimisesta päätettiin presidentin esittelyssä.

Erityisesti viimeisen vuoden aikana tapetilla on ollut Palestiina, mutta Orpon hallituksessa ei ole yksimielisyyttä asiassa. Kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset ovat tehneet sen eri tavoin selväksi myös tällä viikolla.

SDP vaati viimeksi maanantaina, että hallituksen on käynnistettävä välittömästi valmistelu Palestiinan valtion tunnustamiseksi. Lausunnon taustalla ovat muun muassa Israelin valtiovarainministeriltä kuullut uhkaukset Gazan väestön pakkosiirrosta muihin maihin.

Presidentti Alexander Stubb, pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) julkaisivat maanantaina identtiset viestit, joiden mukaan rauhanneuvottelut on käynnistettävä välittömästi kahden valtion mallin pohjalta. He muistuttivat, että väestön pakkosiirrot ovat sotarikos.

Opetusministeri Anders Adlercreutz (rkp.) kirjoitti puolestaan eilen, että Suomi voisi hyvin tunnustaa Palestiinan valtion jo nyt. Presidentti Stubb on puolestaan ilmaissut, että Palestiinan tunnustaminen on edessä aikanaan.

Juttuun lisätty ulkoministeriön vastauksen täydennys 21.5. kello 15.55.