Hän tarkoittaa kokoomuksen hallituskumppaneiden vaalituloksia, jotka ovat jääneet perinteisesti alhaisiksi.

Perussuomalaiset menetti eilisissä kuntavaaleissa kannatustaan 6,8 prosenttiyksikköä ja aluevaaleissakin 3,3 prosenttiyksikköä. Samaan aikaan pääministeripuolue kokoomuksen tulos nousi edellisistä kuntavaaleista 0,5 prosenttiyksikköä. Aluevaaleissa kokoomuksen kannatus putosi maltilliset 1,2 prosenttiyksikköä.

– Porvarihallituksen toinen pääpuolue on usein ottanut rökäletappion. Keskusta otti kunnolla kuokkaan sekä Ahon että Kiviniemen että Sipilän kanssa. Nyt perussuomalaiset ovat selkeästi samalla uralla kuin kepu näissä porvarihallituskokeiluissa, Majander sanoo.

KOKOOMUKSEN kyky pitää kannatuksensa perustuu Majanderin mukaan selkeään porvariprofiiliin ja uskolliseen kannattajakuntaan. Porvarihallitukset ovat tehneet kokoomuslaisia miellyttävää politiikkaa.

– Kepun tai perussuomalaisten sosiaalinen perusta on aivan toisenlainen. Molempien toisen jalan pitäisi olla köyhän kansan puolella. Keskusta tai Riikka Purra (ps.) ovat tehneet kokoomuksen kannattajakunnalle tyydyttävää talous- ja sosiaalipolitiikkaa mutta eivät omilleen.

Käydyt kunta- ja aluevaalit ovat Majanderin mukaan tällä kertaa yleispolitiikan kannalta aikaisempaa selvemmin välivaalit, koska vaaleja on siirretty myöhemmäksi hallituskauden puoliväliin.

– Sekin korosti vaaleissa hallitus-oppositio-asetelmaa.

SDP:LLE vaalit olivat harvinainen menestys. Puolue on voittanut kuntavaalit edellisen kerran vuonna 2004. Aluevaalien voitto on ensimmäinen.

Majanderin mukaan voiton taustalla on suurissa yliopistokaupungeissa tapahtunut läpimurto.

– SDP on aiemmin kärsinyt heikkoudesta suurissa kasvukeskuksissa. Siellä missä tulevaisuus jollakin mentaalisella tasolla tehdään. Demarit ovat pärjänneet väli-Suomessa ja keskisuurilla paikkakunnilla yleensä hyvin mutta jääneet yliopistokaupungeissa jälkeen. Muutos on nyt huikea.

Myös oppositiopuolue vihreiden on Majanderin mukaan syytä olla tulokseen tyytyväinen, vaikka äänisaalis laski (0,1%) hieman edellisistä kunnallisvaaleista. Aluevaaleissa vihreät nosti kannatustaan 1,7 prosenttiyksiköllä.

– Vihreät ei aivan samalla tavalla profiloidu vasemmistoon kuin aikaisemmissa vaaleissa. Siinä vasemmistoliitto on voittanut tilaa. Toisaalta vihreiden kokonaistulos ei ollut mitenkään huono.

SDP ja vihreät ovat Majanderin mukaan myös asemoituneet uudelleen.

– Molemmat ovat avanneet näissä vaaleissa oikeaa laitaansa poliittiseen keskustaan päin ja luopuneet uusien puheenjohtajiensa johdolla vaalitaktiikassaan tiukasta oikeisto-vasemmisto-jaosta, vaikka vastustavatkin nykyhallitusta.

AIKOINAAN vihreistä puhuttiin uusina demareina ja puolue nähtiin nuorten suosikkina. Sittemmin pyhäksi perheeksi kutsuttu vihreiden perustajien klikki on varttunut eläkeikään.

– Vasemmistoliitto ja SDP ovat jo pidempään voittaneet kannatusta naisten parissa. Aikoinaan vasemmistoliittokin kehui, että tulevaisuus on heidän, koska he olivat onnistuneet nuorentamaan äänestäjäkuntansa. Laskelmassa unohtuu, että nuoret äänestäjät ovat kymmenen vuoden kuluttua kymmenen vuotta vanhempia.

Majander huomauttaa, ettei 2020-luvun politiikka enää toimi samalla tavoin kuin 1900-luvulla, jolloin puoluekannatus saattoi periytyä sukupolvelta toiselle.

Vaalitulos ajaa kokoomuksen ja SDP:n pohtimaan aiempaa varteenotettavampana vaihtoehtona tulevaisuuden sinipunayhteistyötä.

– He joutuvat pitämään pelikirjan auki. En sanoisi, että tämä on tietoista sinipunayhteistyön rakentamista, vaan seuraus tästä tuloksesta.

VAIKKA perussuomalaisten kannatus käytännössä romahti alue- ja kuntavaaleissa, Majander muistuttaa, etteivät hallitukset ole Suomessa kuntavaalehin hajonneet. Puolueet sen sijaan ovat. Näin kävi muun muassa Timo Soinin johtamille perussuomalaisille Juha Sipilän hallituksessa kesällä 2017.

– Vaalituloksella oli merkitystä yleispolitiikan kannalta, mutta perussuomalaisissa ei ole nyt mitään sellaista jakolinjaa, joka voisi hajottaa puolueen. Hallitsemisen tuska tulee olemaan suurempi ja voidaan nähdä irtiottoja, joista on jo nähty esimerkkejäkin, mutta en näe millä logiikalla perussuomalaiset ajaisivat hallituksen hajoamisen partaalle.

Majander toteaa keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon lähes kaataneen Sanna Marinin (sd.) hallituksen mutta keskustan siedettävä tulos kuntavaaleissa auttoi eteenpäin.

– En näe, että Riikka Purra voisi valtiovarainministerinä tinkiä talouspolitiikan linjasta. Vilunkipeliksi hän nytkin vaalituloksen leimasi. Se on aika kaukana smp:läisten perinteisestä kyllä kansa tietää -ajatuksesta.

PÄÄMINISTERIPUOLUE kokoomuksen tulosta Majander pitää siedettävänä.

– Se mikä siinä tekee suurta kipeää on isojen kaupunkien muutokset.

SDP valtasi kokoomukselta Vantaan, Tampereen ja Turun. Lisäksi demarit kiilasivat paikkamäärissä tasoihin Helsingissä ja paransivat huomattavasti asemiaan esimerkiksi Espoossa sekä Oulussa.

– Kokonaistulos ei ollut kokoomukselle mitenkään dramaattinen tappio. Hallituksen johtamisesta voi tulla Petteri Orpolle (kok.) jonkin verran vaikeampaa.

Eduskuntavaaleja ajatellen puolueiden kannattaisi Majanderin mukaan pysähtyä miettimään kunta- ja aluevaalien äänestysprosenttia.

– Jos tässä tehdään 55 äänestysprosentilla suuria johtopäätöksiä, niin äänestäjäkunnassa on jo kahdenkymmenen prosentin gäppi. Tämä tarjoaa nyt hyvän pohjan SDP:lle ja vasemmistoliitolle, mutta voittoon ei kannata etukäteen tuudittautua, koska valtava massa jätti nyt äänestämättä.

OPPOSITIOPUOLUE keskustalle alue- ja kuntavaalimenestys toi kaivattua lohtua. Majander pitää keskustan kuntavaalien 1,6 prosenttiyksikön parannusta oppositioasemasta käsin melko vaatimattomana suorituksena. Tulokseen nähden keskustan sunnuntain vaalivalvojaisissa oli suuren juhlan tuntua.

– Saatiin aika isot puheet aikaiseksi. Se kuvastaa millainen henkinen tuska siellä on ollut. Sallittakoon se nyt Kaikkoselle, että kepu is back.

Kunta- ja aluevaalit ovat menneet keskustalla viime vuosina eduskuntavaaleja paremmin. Eilisen menestyksen muuttamisessa eduskuntavaalilukemiksi Kaikkosella on Majanderin mukaan vielä tekemistä.

– Keskusta pärjäsi myös edellisissä kunta- ja aluevaaleissa ihan kohtuullisesti mutta eduskuntavaalikannatus jäi vaatimattomaksi. Oppositioasema tarjoaa toki nyt mahdollisuuksia parempaan menestykseen.