Demokraatissa kerrottiin tammikuussa SDP:n yhden hengen valtuustoryhmistä Kauniaisissa, Kaustisella, Ranualla ja Rääkkylässä. Kuntavaalien jälkeen on paikallaan päivittää kuulumiset.

Kaustisella yksin SDP:tä edustanut Annika Timonen, 37, on erittäin iloinen siitä, että valtuustopaikkoja on nyt kaksi.

– Viimeksi tällainen tilanne on ollut kuulemma 1970-luvulla, jonka jälkeen on menty yhden valtuutetun voimin. Tätä voi siis sanoa historialliseksi vaalivoitoksi, Timonen iloitsee.

– Olen koko valtuustokauden pyrkinyt siihen ja mielessäni miettinyt, että tarvitsisin kaverin ja toivoin kovasti että näissä vaaleissa saadaan sitten kaveri matkaan. Olen ihan hirmuisen iloinen, koska nyt on oikea valtuustoryhmä olemassa, Aitola-Helkkula sanoo.

Ranualla Keijo Ruonala, 59, jatkaa yksin puurtamista valtuustossa. Rääkkylässä puolestaan SDP menetti ainoan paikkansa valtuustossa.

KAUSTISELLA uutena valtuutettuna aloittaa Miika Peltola. 37-vuotias Peltola työskentelee Suomen suurimmassa muovitehtaassa Rani Plastilla päätoimisena luottamusmiehenä.

Hän pääsi vuoden 2021 kuntavaaleissa varasijalle ja on toiminut kuluneella kaudella lautakunnissa ja tuurannut Annika Timosta eri palavereissa tämän äitysloman aikana, joten aivan tyhjältä pöydältä hänen ei tarvitse kuntapolitiikkaa opiskella.

– Miika oli ensimmäistä kertaa ehdolla kuntavaaleissa neljä vuotta sitten, ja hän on tämän neljän vuoden aikana osoittautunut luotettavaksi ja vastuuntuntoiseksi ihmiseksi. Yhteistyö tulee olemaan helppoa ja sujuvaa, ja odotan sitä innolla, Timonen sanoo.

Peltola kertoo aloittavansa varsinaisena valtuutettuna hyvin ja avoimin mielin. Hän arvelee tuovansa uutta ajattelua valtuustoon.

– Yleensä kun tulee uusia valtuutettuja, niin tulee myös uusia näkökantoja ja asiat menevät jollain tavalla eteenpäin, hän sanoo.

Viiden lapsen isänä Peltolalle tärkeää on panostaa nuoriin. Myös duunarien asiat ovat pääluottamusmiehenä hänellä lähellä sydäntä. Yhtenä Kaustisen kehityskohteena hän näkee Kaustisen ”surullisen kuuluisan” pois käytöstä olleen laskettelurinteen saamisen taas käyttöön.

– Mielestäni sen eteen ei ole tehty tarpeeksi töitä.

Timosella ei ole vielä mitään suurempia odotuksia alkavalle vaalikaudelle.

– Toivon hyvää yhteistyötä yli puoluerajojen, kuten tähänkin asti. Uskon, että omaa taakkaani helpottaa, kun on toinen demarivaltuutettu mukana jakamassa samoja ajatuksia kanssani.

Annika Timonen uskoo, että SDP:n onnistuneen kannatusnousun syy on, että puolueen tapa tehdä politiikkaa puhuttelee ihmisiä.

– Viestimme on selvä: puolustamme niitä, jotka eivät syystä tai toisesta voi itseään puolustaa. Lisäksi meillä oli näissä kuntavaaleissa erittäin monipuolinen ja vakuuttava ehdokaslista, josta löytyi varmasti hyvin erilaisillekin ihmisille jokaiselle sopiva ehdokas, hän arvioi.

Peltola katsoo, että onnistumisen taustalla on ihmisten tyytymättömyys hallitukseen – kokoomukseen ja perussuomalaisiin.

– Rupeaa silmät aukeamaan kaikilla, että mitä niiden touhu on ja alkaa SDP maistumaan taas ihan hyvältä, hän luonnehtii.

Peltola nostaa esiin, että puolueen riveihin on saatu mukavasti nuoria. Sekin on vaikuttanut myönteisesti vaalitulokseen, hän uskoo. Peltola harmittelee, että esimerkiksi listan nuorin ehdokas Eetu Nikula, 18, ei päässyt valtuustoon.

– Hänellä oli hyviä ideoita ja hän olisi tuonut kivasti uutta näkökantaa. Kyllä hänet on pakko seuraavalla kerrata jumpata läpi!

KAUNIAISISSA Minna Aitola-Helkkula saa valtuustoryhmään Irmeli Virkkulan, 74. Virkkula arvioi, että hallituspolitiikka on saanut ihmiset ajattelemaan asioiden merkitystä itselle ja läheisille. Asioita ei katsota välttämättä tiukasti puoluekannan kautta, vaan nähdään päätösten vaikutus arkeen.

– Siksi teinkin vaaleihin listan itselleni kauniaislaisena tärkeistä asioista ja puhuin niistä.

Virkkulalle SDP:n ajamat arvot – oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo – ovat äärimmäisen tärkeitä. Hän on kasvanut työväentalo toisena kotinaan ja perheessä, jossa myös ammattiyhdistysliike on ollut vahvana läsnä.

– Kuten ymmärrät, punalipun liehuttaminen ei toimi Kauniaisssa. Siksi lähdin asiat edellä. Meidän pitää tehdä yhteistyötä kuntatasolla, jotta ne asiat menisivät kuntalaista ajatellen mahdollisimman hyvin, hän kiteyttää.

Aitola-Helkkula luonnehtii vaalikentällä vallinnutta tunnelmaa oikein mukavaksi. Ilmapiiri oli täysin erilainen kuin aiemmin.

– Kauniaisssa on aikaisemmin ollut vähän demarivastainen ilmapiiri, mutta nyt oli ihmisiä, jotka sanoivat äänestäneensä aikaisemmin kokoomusta, mutta nyt äänestävät demareita.

Virkkula oli myös ehdolla aluevaaleissa, joten hän puhui paljon myös sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvistä asioista vaalikentillä. Fysioterapeuttina hän on tehnyt paljon töitä vaikeasti monivammaisten lasten, nuorten ja perheiden parissa.

– Työssä olen huomannut, että juhlapuheet eivät ole oikeasti sitä, mitä se arki on. Ja vaaliteltoilla ihmiset kertoivat siitä arjesta, hän sanoo.

Virkkulan mielestä kuntavaaleissakin olisi voitu puhua vielä enemmän kunnan vastuusta kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä ja ennaltaehkäisyssä.

Kauniaisten asioista Virkkulalle tärkeä asia liittyy vasta torpattuun, pitkään suunnitteilla olleeseen Käärmetalo-hankkeeseen. Suunnitelmassa vanha kaupungintalo olisi purettu. Hankkeen kaatumiseen hän on tyytyväinen, mutta pelkää kaavoitusprosessin uudelleenkäynnistymisen uhkaavan yhä kaupungintaloa.

– Kyllä se pitää selvittää, mikä on kaupungintalon kunto. Minusta se edustaa hyvin aikakauttaan ja siinä sen ympärillä on kaupungin ainoa viheralue.

Aitola-Helkkula odottaa tulevalta vaalikaudelta tärkeää työtä uuden strategian parissa.

– Kauniainen on ollut muuttotappiokunta ja meidän taloutemme on heikentynyt aika paljon. Lähdetään siitä liikenteeseen, millaisia yhteisiä tavoitteita löydetään.

RANUALLA toisen paikan saaminen jäi Keijo Ruonalan mukaan kiinni muutamasta äänestä. Ruonala on kuitenkin tyytyväinen omaan tulokseensa – kunnan ääniharavana hän sai 97 ääntä. Miltä tuntui saada vahva mandaatti jatkolle?

– Sehän tuntuu oikein mukavalta, kun ensimmäistä kertaa oikeastaan hermostutti, että mitähän tässä käy, mutta hyvinhän siinä kävi.

– Pitkäjänteinen työ ja sovitteleva ote asioihin vaikutti vaalitulokseeni. Silläkin oli vaikutusta, että olen ollut monessa mukana – urheiluseurassa, metsästysseurassa, järjestämässä meidän suurta kesätapahtumaamme, Ruonala analysoi vaalitulosta.

Kuntavaaleja väritti vahvasti tuulivoima, kuten Keijo Ruonala alkuvuonna jo ennusti. Aihe on jakanut mielipiteitä ja vaaleissa valtuustoon rynnisti kuusi valtuutettua uudelta tuulivoimaa vastustavien Yhteinen kotikuntamme -yhteislistalta (YKK). Sillä on nyt yhtä suuri valtuustoryhmä kuin keskustalla, joka menetti vaaleissa neljä paikkaa. Miten uuden ryhmän nousu vaikuttaa kuntapolitiikkaan?

– Se tulee tiivistämään perinteisten puolueiden yhteistyötä entisestään. Luulen, että paikkaneuvotteluissa ehkä jonkinlaista teknistä vaaliliittoa kaavaillaan ja sitä kautta lähdetään rakentamaan sitä poliittista hallintoa.

Ruonala kannattaa itse tuulivoimaa, mutta vaalikentillä ei sentään puhuttu pelkästään siitä. Ruonalan mukaan ranualaiset ymmärsivät, että kunnan elinvoimaa on tärkeää viedä monella tapaa eteenpäin. Tulevalta vaalikaudelta hän itse odottaa erityisesti vihreän siirtymän erilaisten hankkeiden edistämistä.

RÄÄKKYLÄSSÄ SDP:n ainoana valtuutettuna toiminut Petteri Pakarinen, 74, ei lähtenyt enää ehdolle kuntavaaleihin. Alkuvuodesta Pakarinen arveli Demokraatin haastattelussa, että SDP:llä voi jäädä yhden paikan pitäminen haaveeksi. Rääkkylässä valtuuston koko vielä pieneni 17 valtuutettuun.

SDP:n listalla oli yksi ehdokas, Anja Ruotanen, 72, joka sai 19 ääntä. Se ei aivan riittänyt valtuustopaikkaan.

– Jälkiviisaasti voi sanoa, että olisi pitänyt tehdä enemmän vaalityötä. Äänien perusteella minulla olisi voinut olla hyvääkin mahdollisuutta mennä läpi. Minulla ei ole juuri kokemusta vaalityön tekemistä yksinään. Se tuli vähän yllättäen, Ruotanen kertoo.

Rääkkylän ainoa työväenyhdistys Oravisalon työväenyhdistys lopetti toimintansa joulukuussa ja sen jäsenillä oli mahdollisuus liittyä Kitee-Puhoksen työväenyhdistykseen. Niin teki Ruotanenkin.

– En minä ollut laskenut sen varaan, että minä olisin yksinäni (ehdolla, vaalityötä tekemässä), että siellä ei todellakaan ole ketään muita, hän harmittelee.