Progressiivinen verotus otettiin käyttöön Suomessa 105 vuotta sitten, vuonna 1920. Suomessa tuli voimaan pysyvä laki tulo- ja omaisuusverosta 1921. Malli oli kopioitu Ruotsista. Lain tarkoitus oli tehdä verotuksesta oikeudenmukaisempaa ja aiempaa tasapuolisempaa.

Suomessa oli tuolloin porvarihallitus ja pääministerinä toimi Rafael Erich. Hän oli kokoomuspoliitikko, oikeustieteilijä ja diplomaatti.

Samainen porvarihallitus asetti myös oppivelvollisuutta koskevan lain, joka vahvistettiin huhtikuussa 1921.

TUOLLOIN, YLI SATA VUOTTA sitten päättäjät suuressa viisaudessaan ovat tehneet hyviä ratkaisuja. Nämä olemme voineet koulussa todeta. Keskustelemme tunneilla opiskelijoiden kanssa tuosta edistyksellisestä ajasta.

Miten viisaita ja rohkeita päättäjiä tuohon aikaan oli yli puoluerajojen! Porvarihallituskin halusi kehittää sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja hyvinvointivaltiota.

Nyt 2025 meillä Suomessa on jälleen oikeistohallitus. Jokainen näkee, miten suomalaista sivistystä ja yhteiskuntaa tuodaan alaspäin hurjilla leikkauksilla. Leikkauksilla, jotka koskevat muun muassa koulutusta, hyvinvointia ja valmiiksi vähäosaisia. Tämän myöntäminen voi olla toki vaikeaa ja nämä herättävät paljon tunteita ja erilaisia näkemyksiä.

Mutta eikö ole päivänselvää, että aiempi oikeistohallituksen sadan vuoden takainen järkevä linja ei enää päde – ja nyt toimitaan toisin?

Petteri Orpon hallitus ottaa velkaa noin 12,2 miljardia euroa. Ymmärrän, että velkaa otetaan hyvinvointivaltion palveluiden säilymiseksi ja kehittämiseksi.

Eduskuntavaaleissa 2023 vaalilupauksia olivat esimerkiksi velkaa ei oteta sekä koulutuksesta ja hyvinvoinnista ei leikata. Nyt leikataan juuri näistä ja heiltä, joilla valmiiksi on vähemmän ja velkarahasta annetaan lisää heille, joilla jo on enemmän.

OTTAAKO JOKAINEN suurituloinen veronkevennykset vastaan hyvällä omallatunnolla? Ostovoima lisääntyy heillä, joilla rahaa on ennestään ja heikkenee heillä, joilla raha on tiukassa jo nyt.

Samalla myös säästämisen ja sijoittamisen mahdollisuus heikkenee heillä, joille säästäminen olisi nyt tärkeämpää kuin koskaan aiemmin.

Mitä mahtaisivatkaan päättäjät runsaan sadan vuoden takaa ajatella seuraajiensa nykymenosta?

Kirjoittaja on opettaja ja kuntapäättäjä Seinäjoelta.