Gebhard on perustuslakivaliokunnassa SDP:n varajäsen. Hän äänesti rajalakia vastaan edelliskerralla eduskunnan täysistunnossa yhdessä viiden muun demariedustajan (Timo Harakka, Krista Kiuru, Johan Kvarnström, Matias Mäkynen ja Nasima Razmyar) kanssa.

Perustuslakivaliokunnassa eriävän kannan jättivät nyt myös Fatim Diarra (vihr.) ja Johannes Yrttiaho (vas.), joiden mukaan lain jatko on ”edelleen ristiriidassa niin Suomen perustuslain, ihmisoikeussopimusten kuin EU-oikeuden kanssa”.

TIEDOTUSTILAISUUDESSA SDP:tä edusti Johannes Koskinen, joka totesi, että puolueen sisällä ei ole mitään rajalakia vastustavaa erillisryhmää.

Koskinen muistutti myös, että puolentoista vuoden aikana myös EU-tason sääntely asiassa voi muuttua, ja kansallisvaltiot ratkovat turvallisuuskysymysten ja ihmisoikeuksien mahdollisia ristiriitoja sisäisesti omilla proseduureillaan.

– Valiokunta kuuli 11 valtiosääntöasiantuntijaa ministeriöiden ohella, ja lain voimassaolon jatkaminen esitetyllä tavalla sai enemmistön tuen, Vestman sanoi.

Valiokunnan rajalaista saamat tiedot on turvaluokiteltu salaiseksi. Tämä on herättänyt kysymyksiä siitä, missä määrin eduskuntaryhmät ja rivikansanedustajat saavat heille lain mukaan kuuluvaa informaatiota päättääkseen poikkeuslaista.

– Perustuslaissa on säädetty eduskunnan ja edustajien oikeudesta tiedonsaantiin. Siihen, miten eri ryhmät informointinsa järjestävät, en ota kantaa – mutta toivon tietysti, että päätös syntyisi myös salissa mahdollisimman yksimielisesti, Vestman muotoili.

Valiokunnan lausunnossa ja tiedostustilaisuudessa painotettiin myös valtion täysivaltaisuuden merkitystä laajemmin kuin viimekesäisessä lausunnossa. Perustuslakivaliokunnan mukaan täysivaltaisuus on välttämätön edellytys sille, että Suomi voi ylläpitää perustuslaillisen järjestelmänsä, oikeusvaltion sekä perustuslain keskeiset ratkaisut, kuten perusoikeusjärjestelmän kokonaisuuden.

TIIVISTETTYNÄ ja suomennettuna valtion täysivaltaisuuden voi valiokunnan mukaan määritellä valtion oikeudeksi päättää omista rajoistaan, mille muut lait ja kansainväliset sitoumukset ovat poikkeustilanteessa alisteisia.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon saatuaan eduskunnan hallintovaliokunta tekee rajalaista edelliskerran tapaan mietinnön.

Poikkeuslain hyväksyminen vaatii eduskunnassa kaksi äänestystä: 5/6:n enemmistön kiireellisyysäänestyksen ja 2/3:n enemmistön, jotta laki voi tulla voimaan.