Perjantaina SAK julkisti 12-kohtaisen listan keinoista, joilla se kitkisi hyväksikäyttöä.

SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan aiheesta puhuttu pitkään ja keinojakin on esitetty, mutta juuri mitään ei ole tapahtunut.

Helsingin Sanomat uutisoi viimeksi tänään ukrainalaisista, jotka ovat työskennelleet Turun Meyerin telakalla virolaisen alihankkijayrityksen palkkaamina. Lehden mukaan ukrainalaisia oli kohdeltu kevytyrittäjinä vaikka he työsuojeluviranomaisen arvion mukaan olivat tosiasiassa työntekijöitä. Töitä oli paikoin teetetty palkatta jopa seitsemän viikkoa. Työntekijöille ei maksettu myöskään ylityökorvauksia, lisiä tai lomakorvauksia.

– Tällaista ilmiötä ei pitäisi päästää ryöpsähtämään. Nyt alkaa olla viimeiset hetket tarttua toimeen. Se on varmaan meidän kaikkien silmien edessä, että mikä on ongelma. Nyt tarvittaisiin niitä ratkaisuja, Eloranta kommentoi tietoja Meyerin telakan alihankkijan väärinkäytöksistä.

Eloranta huomauttaa, että työmarkkinarikollisuus on usein yhteydessä veronkiertoon ja muuhun rikollisuuteen.

– Kiinnijäämisen riskiä pitäisi pystyä nostamaan niille, jotka tekevät väärin. Työmarkkinarikollisuus on kohtuullisen riskitön ja kannattava bisnes.

Esimerkiksi alipalkkauksesta seuraava rangaistus on usein lepsu. Työnantaja määrätään korvaamaan työntekijälle työehtosopimuksen mukaisten saatavien ja jo maksettujen saatavien erotus.

SAK vaatii alipalkkauksen kriminalisointia. Järjestö kuitenkin vastustaa minimipalkkalain säätämistä, jolloin rangaistavaksi tulisi työehtosopimuksen mukaisen palkan alittaminen.

Rakennusliiton puheenjohtajan Kimmo Palosen mukaan työehtoihin liittyviä väärinkäytöksiä ilmenee lähes jokaisella työmaakäynnillä. Alipalkkaus on ollut alalla ongelma liiton mukaan siitä saakka, kun EU vapautti työvoiman liikkuvuuden vuonna 2004.

– Mitä kauempaa ihmisiä tänne tuodaan tai lähetetään, sitä pahempaa ja suurempaa on hyväksikäyttö, Palonen sanoo.

Pääosa rakennusalan ulkomaisesta työvoimasta tulee edelleen lähetettyinä EU-alueelta mutta EU- ja Eta-alueen ulkopuolisen työvoiman määrä on kasvussa. Kaikkiaan suomalaisilla rakennuksilla on parhaimmillaan työskennellyt ihmisiä Rakennusliiton mukaan jopa sadasta eri maasta.

EU:N sisältä lähetetyt työntekijät eivät tarvitse työlupia, mutta heille pitäisi maksaa Suomen työehtosopimusten mukaiset palkat ja sen lisäksi matkat, majoitus ja päivärahat.

– Yhtälö ei oikein toimi. Miten tällainen työntekijä voisi olla täällä palkattua työntekijää halvempi? Tämä paljastaa mistä on kysymys, Palonen sanoo.

Alihankintaketjujen kautta saapuva alipalkattu työvoima on ongelma tessejä ja lainsäädäntöä noudattaville pienille ja keskisuurille suomalaisyrityksille.

– Ne eivät pysty kilpailemaan näiden väärintekijöiden kanssa.

Alihankintaketjujen lisäksi ongelma koskee rakennusalalla ulkomaisen vuokratyövoiman käyttöä.

– Muun muassa valvova viranomainen aluehallintovirasto totesi vuonna 2020 tekemässään tarkastusraportissa, että ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden työehdoissa oli väärinkäytöksiä 85 prosentissa tutkituista tapauksista, Palonen sanoo.

Rakennusliittoon on perustettu kansainvälisen työn yksikkö paikkaamaan viranomaisvalvonnan puutteita.

TOINEN SAK:N tavoite työperäisen hyväksikäytön torjunnassa liittyy viranomaisten resursseihin.

Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan verohallinnon, työsuojeluviranomaisten ja poliisin resursseja pitäisi vahvistaa kymmenillä miljoonilla euroilla.

– Jokainen euro, joka menee tällaiseen työhön, tulee moninkertaisena takaisin, kun saadaan harmaata taloutta torjuttua, Aalto sanoo.

Teollisuusliiton jäsenkyselyn mukaan lähes yhdeksän kymmenestä työntekijästä koventaisi ulkomaalaisten työntekijöiden työehtoja polkevien työnantajien rangaistuksia. Suurin osa vastanneista piti työperäistä maahanmuuttoa hyväksyttävänä, kunhan suomalaisia työehtoja noudatetaan.

SAK parantaisi myös tilaajavastuuta. Rakennusliitto haluaisi tilaajan ja pääurakoitsijan taloudelliseen vastuuseen koko alihankintaketjusta.

– Kun rahasäkki on tilaajalla, sillä on täydet työkalut ja mahdollisuudet toteuttaa sopimusehdot, niiden valvonta sekä sanktiot, Palonen sanoo.

Taloudellisen vastuun laajentaminen myös lyhentäisi pitkiä, vaikeasti valvottavia alihankintaketjuja.

Palvelualalla hyväksikäyttöä ilmenee erityisesti siivous-, ravintola- ja matkailualalla. PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen nostaa esiin paitsi valvontaresurssit ja tilaajavastuun, myös oikeussuojakeinot. Ammattiliittoille pitäisi säätää kanneoikeus. Hallituksessa aloitteelle on lämmennyt alustavasti ainakin oikeusministeri Leena Meri (ps.).

Petteri Orpon (kok.) hallituksen toiminta on Rönni-Sällisen mukaan osaltaan vaikeuttanut ulkomailta tulevan työvoiman asemaa Suomessa. Hän nostaa esimerkiksi kolmen kuukauden säännön, jonka mukaan työperusteisella oleskeluluvalla Suomessa asuvalla ulkomaalaisella on kolme kuukautta aikaa löytää uusi työ, jos hänen työsuhteensa päättyy ennenaikaisesti. Sen jälkeen hän menettää oleskelulupansa.

– Nykyhallituksen toimet ovat asettaneet kaikki tänne töihin tulleet entistä riippuvaisemmaksi omasta työnantajastaan, Rönni-Sällinen sanoo.

Säännöt ovat lisänneet työnantajan valtaa ja pakottavat paikoin työntekijät pitämään työpaikastaan niin kovaa kiinni, etteivät he välttämättä uskalla kertoa epäkohdista eteenpäin.

Myös Jarkko Eloranta katsoo, että monet hallituksen tekemät uudistukset päinvastoin helpottavat työmarkkinarikollisuutta. Hallitus kaavailee koventavansa työelämässä tapahtuvan hyväksikäytön kuten kiskonnan rangaistavuutta, mutta alipalkkaukselle ei ole tapahtumassa mitään.

– Rangaistuksia ei olla tällä tietoa kiristämässä, Eloranta sanoo.