– Vaikka kyllähän tämä melkoisen marssin päässä oli. On hyvin poikkeuksellista, että valtiolla joudutaan lakkoase virittelemään 39 vuoden jälkeen ja poliisissa vielä 49 vuoden jälkeen, Rinne luonnehtii.

Valtion virka- ja työehtosopimus on nyt yleisen linjan mukainen eli palkat nousevat 7,8 prosenttia.

– Liiton viesti jäsenistölle ja jäsenistön viesti liitolle oli selkeä: tämä on se määränpää, mihin mennään ja sinne mennään, on marssi kuinka pitkä tahansa.

– Kyse oli siitä, että meille ei synny erillisiä yksityisen sektorin työmarkkinoita ja sinne tulevia korotuksia ja valtion sektoria, jossa korotukset ovat yksityistä matalammat. Isossa kuvassa tämä 7,8 on paljon merkityksellisempi kuin luku 7,8.

– He ymmärsivät yskän ja sitoutuivat – olivat valmiit puolustamaan omaa sopimusta. Heille tämä on voitto, eikä neuvottelijoille, itse Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon valtiosektorin neuvottelukunnan puheenjohtajana toiminut Jonne Rinne sanoo.

Sopimukseen saatiin myös joitain parannuksia matka-ajan korvaamiseen ja työaikaan sekä paikkariippumattomaan työhön. Sopimuskauden aikana toteutetaan Rinteen mukaan kokeiluja, jotta työnantajan kanssa päästään yhteisymmärrykseen siitä, mikä näissä asioissa hiertää.

– Esimerkiksi poliisien matkustamista työaikana ei ole luettu työajaksi. Meidän näkemyksemme on, että riippumatta siitä, missä työ tehdään, se täytyy voida lukea työajaksi.

LAKOISTA, jotka koskivat myös tiettyjä poliisin toimintoja ja toimipisteitä, selvittiin poliisissa Rinteen mielestä hyvin. Se oli yhdenlainen ponnistus liitolle, joka on ollut lakossa viimeksi 49 vuotta sitten.

– Meillä on pidetty lakkovalmiutta yllä, on ollut lakkoharjoitukset ja alueorganisaatiot ovat miettineet kaiken niin pitkälle kuin voidaan ilman, että on sitä tosiasiallista kokemusta työtaistelusta. Ei meillä ole toimistossa tai liitossa ketään sellaista, joka olisi ollut vuonna 1976 lakossa. Siihen nähden meni hyvin.

Rinne näkee syntyneen lopputuloksen osoituksena ammattiliittojen tarpeellisuudesta.

– Jos meillä ei olisi työtaistelutoimia käytössä, ja jos porukka ei olisi liittynyt liittoon ja seuraisi meidän kanavia ja ymmärtäisi, minkä takia tätä tehdään… Niin en tiedä, mikä se vaihtoehtoinen malli olisi muodostaa näitä pääsopimuksia, jos tätä meidän liittojärjestelmää ei olisi, ja porukka ei kokisi tärkeyttä kuulua sen jäseneksi.

Ammattiliitot ovat kritisoineet hallituksen aikeita poistaa ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeus. Sen on pelätty vaikuttavan negatiivisesti järjestäytymiseen. Päätöstä moittii myös Jonne Rinne.

– Näen sen valitettavana, koska ajattelen, että liiton jäsenyys on sekä neuvottelutoiminnan ja että kaiken muun edunvalvonnan osalta osin myös vakuutusluontoinen instrumentti. Pääsääntöinen osa ihmisistä hankkii leipänsä työtä tekemällä ja siinä järjestelmässä työntekijä on aina heikommalla kuin työnantaja, jolla on automaattisesti vahvempi asema.

Rinne näkee, että ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeuden poisto on puhtaasti veronkiristys.