Perussuomalaiset syöksyi ensimmäisessä mittauksessa huhtikuussa pidettyjen kunta- ja aluevaalien jälkeen peräti neljä prosenttiyksikköä. Kannatus on nyt hädin tuskin 11 prosenttia, lähes yhdeksän prosenttiyksikköä vähemmän kuin eduskuntavaaleissa 2023.

Gallup on merkittävä ennen kaikkea siksi, että puheenjohtaja Riikka Purra on selittänyt vaalitappiota kevään tuplavaaleissa perussuomalaisten kannattajien vähäisellä kiinnostuksella kakkossarjan kisoihin.

Nyt pääluokan eduskuntavaaleja koskeva gallup lyö luuta kurkkuun puheille, että kyse olisi ollut vain siitä. Lunta tulee nyt tupaan monesta ikkunasta. Perussuomalaisten kannattajia on siirtynyt niin katsomoon kuin muidenkin puolueiden taakse.

OIREELLISTA on ja jo ennen Ylen gallupia, että perussuomalaisten värikäs kansanedustaja Teemu Keskisarja ilmoittautui mukaan varapuheenjohtakisaan.

Keskisarja ei ole ehkä itse puheenjohtaja-ainesta tai mikään uusi Jussi Halla-aho, mutta hänen nousunsa voi heijastella tuntoja, joita kenttäväki kokee maan hallituksen ja perussuomalaisten johdon tukemasta politiikasta.

Niiden sivuuttamisellakin voi olla seurauksia, kuten on nähty.

Puheenjohtajan vaihtuminen äänestyksessä kesken hallituskauden ei ole todennäköistä muttei ennenkuulumatontakaan. Muuan Petteri Orpo syrjäytti Alexander Stubbin kokoomusjohdossa ja valtiovarainministerinä vuonna 2016 vain vuosi Sipilän hallituksen syntymisen jälkeen.

KAHDEKSAN vuotta sitten perussuomalaiset oli nykyisenkaltaisessa ahdingossa.

Timo Soini (ps.) oli vienyt puolueen hallitukseen kokoomuksen ja keskustan kanssa ja alkanut saneerata hyvinvointivaltiota.

Kun fist bumpit olivat tehty, kannatus puolittui, valta vaihtui ja puolue hajosi kesän puoluekokouksen jälkimainingeissa.

Kuuluisa saksikuva voi olla uusi fist bump.

Puheenjohtaja Purra vaikuttaa valinneen tiensä pääministeri Orpon käsikynkässä meni syteen tai saveen. Virheitä ei ole tehty eikä poliittiselle linjalle vaihtoehtoa. Arvostelijat ovat aina väärässä.

Jo juhannuksena moni asia voi olla toisin.